Suomalainen alkutuotanto tarvitsee töihin pikaisella aikataululla tuhansia työntekijöitä. Vallitsevan koronavirustilanteen takia kausityövoimaa ei voida rekrytoida mittavia määriä ulkomailta. Huoltovarmuuden kannalta kriittiset 1 500 työntekijää voidaan kuitenkin kuljettaa Suomeen, vaikka charter-lennoilla. Mutta haluavatko tekijät tulla? Se ei ole liene itsestäänselvyys.
Suomalaiset ovat itsekin aktivoituneet. Mediassa on kerrottu kokonaisten jalkapallojoukkueiden osallistuvan ”yhteisiin talkoisiin”. Talkoista ei toki ole kysymys, sillä työstä maksetaan palkka, joka näiltä pelaajilta jäisi kauden siirtymisen takia todennäköisesti saamatta. Alkutuotannon työvoimapulan aikaan Suomessa puhutaan satojentuhansien ihmisten lomauttamisesta, myös heistä odotetaan apua alkutuotannon kausityövoimaksi. Kannusteena on väläytelty myös työttömyyspäivärahan ja palkan rinnakkaista ansaintaa, ilman pelkoa etuuden menetyksestä. Keinoja siis on, mutta kannusteiden toimivuudesta tai esimerkiksi lomautettujen halukkuudesta osallistua näihin talkoisiin ei ole takeita.
Yhtenä ratkaisuna on nähty myös Suomessa jo olevat maahanmuuttajat. Tosin keskustelu ei tunnu edenneen vielä käytäntöön, joten ollaanpa aloitteellisia ja toimitaan omalla alueellamme ennakoiden. Alajärvellä, Lappajärvellä ja Vimpelissä opiskelee suuri määrä pääosin Venäjän Karjalasta kotoisin olevia opiskelijoita. Heillä on kohtuullinen suomenkielentaito ja monella jopa kokemusta ja koulutusta alkutuotannon työstä. Vielä viikko takaperin, ei tieto työvoimatarpeesta ollut kiirinyt kouluille asti, toivottavasti nyt on.
En toki tiedä, kuinka suuri osa näistä opiskelijoista on tilanteen takia jo palannut kotimaahansa tai kuinka moni heistä on opintoihin liittyvässä oppisopimuksessa, mutta olisi vähintäänkin harmi, jos Kurejoen, Lappajärven tai Vimpelin asuntoloissa pyörisi työttömänä yksikin työtä vailla oleva ja suomea kohtuullisesti puhuva nuori mies tai nainen.
Alueella asuu myös useita kymmeniä muita ulkomaalaistaustaisia, joista osa on vailla työtä. On usein myös niin, että yksi hyvä ulkomaalaistaustainen työntekijä löytää viisi muuta työntarvitsijaa lähipiiristään. Näitä osaajia ja linkkihenkilöitä ei tosin ole kauan enää saatavilla.
Tuomas Männistö, projektipäällikkö, Koti kylään -hanke, Suomen kylät